Siirry pääsisältöön

Ihmisen vaikutus hydrologiseen kiertoon

Heinäjoki, Korpilahti

Valunnan muodostumiseen ja aineiden kulkeutumiseen ympäristössä vaikuttavat maankäyttö, maa- ja kallioperän ominaisuudet ja ilmasto-olosuhteet. Suomi kuuluu Köppenin ilmastoluokituksessa lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin, ja valtaosa Suomen pinta-alasta, yli kaksi kolmasosaa on metsää. Metsäalueet muovaavat keskeisesti veden liikettä Suomen luonnossa ja metsät vaikuttavat olennaisesti vesistöjemme tilaan. Tutkimusryhmässämme tutkitaan veden ja siihen liuenneiden aineiden kulkua metsäisillä moreeni- ja turvemailla. Toisaalta merkittävin sisä- ja rannikkovesiemme hajakuormittaja on maatalous, jonka käyttöön on valjastettu noin kymmenen prosenttia maan pinta-alasta. Tutkimusryhmässämme tutkitaan veden ja ravinteiden kulkua erityisesti savipohjaisilla peltoalueilla.

Valuntaa pellolta

Vaikka rakennettuja alueita on vain muutama prosentti Suomen pinta-alasta, hulevesien on todettu vaikuttavan taajamien lähivesien tilaan merkittävästi. Taajamahydrologia onkin noussut viime vuosina yhdeksi keskeisimmistä tutkimusaiheista ryhmässämme. Eri maankäyttötyyppien ohella ryhmässämme tutkitaan vesivarojen hallintaa myös kokonaisvaltaisemmin, ja mm. vesistöjen säännöstely ja järjestely sekä vesistöjen kunnostukseen liittyvät teemat ovat olennainen osa ryhmämme tutkimustoimintaa.

Lisätietoja